21. loka, 2016

Hetkiä ja historiaa

"Meidän" pojilla swengaa aina, Masa, Jouni ja Tomppa vauhdissa ja asiakkaat innoissaan mukaansatempaavasta musiikista. Nyt oli vuorossa 1960-luvun iskelmät ja tunnelma oli taattu. Kuva torstain kulttuurituokiosta ja tänään perjantaina, kun klubibändiläisiä ei ollut paikalla, yksi asiakkaistamme meni hieman pettyneenä lepohuoneeseen huilaamaan "kun ei ole musiikkipoikia tänään".

Kulttuurituokiot pyrin järjestämään niin, että jokainen viikon ryhmä saa tasapuolisesti musiikkitarjontaa, erilaisia pelejä, keskustelutuokioita. Tänään oli vuorossa vuodenkierron kansanperinettä eli muinaiset suomalaiset ovat lukemattomien muiden kansojen tapaan uskoneet kuun vaiheiden vaikuttavan ihmisen tekojen lopputulokseen. Ajoittamalla työt oikeaan ajankohtaan niille saatiin paras lopputulos. Juurikin kuunkiertoon liittyvästä uskomusperinteestä syntyikin tänään varsin vilkas keskustelu.

Tänään Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen artikkeli vanhushoidosta 1800-luvun lopulla ja eri vuosikymmeninä sen jälkeen. Tästä päivästä taaksepäin katsoen voi todeta, että kehitystä on tapahtunut melkoisesti: ”Vain vihkisormuksen ja Raamatun sai pitää itsellään, muu omaisuus vietiin”, sanoo vanhuustutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, joka oikeustieteen väitöskirjassaan tutki vanhusten oikeuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia.

VANHUUTTA ei vielä 1800–1900-lukujen vaihteessa nähty erillisenä elämänvaiheena vaan vanhukset osallistuivat talon töihin voimiensa mukaan. Myöhemmin vanhuus alettiin nähdä lääketieteen ja sairauksien kautta, ja laitoshoito yleistyi. Tämä näkyi vanhusten arjessa niin, että heitä makuutettiin sairaaloissa ja vuodeosastoilla.

”Akuutteja sairauksia oli totuttu hoitamaan niin, että potilas makaa muutaman päivän tai viikon, samaa sovellettiin pitkäaikaishoidossa. Kun ihminen tuli sairaalaan, hänet pistettiin automaattisesti makaamaan”, geriatrian emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä sanoo.

Lue koko artikkeli täältä:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1476940124304?jako=f84d8d8b8460142e2d5502c35bcc1ec5&ref=fb-share 

Meidän asiakkaamme eivät juurikaan lepää, paitsi hetkittäin saunan- tai lounaan jälkeen. Toki lepäämään voi ja saa mennä halutessaan, emme tietenkään sitä kiellä. Monille päivä saattaa olla raskas aikaisen herätyksen ja erilaisten rajoitteiden vuoksi, tämä on ymmärrettävää, koska on ikäihmisistä kyse. Pyrimme kuitenkin ohjelmoimaan päivän kaikille sopivaksi, monipuoliseksi ja kiinnostavaksi, jolloin kaikki haluavat olla mukana harrastamassa. 

Kuva ja teksti: Raija Westergård