Vapaus valita

Palvelujen järjestämisvastuun siirtoa kuntia suuremmille toimijoille on valmisteltu yli kymmenen vuotta. Erilaisten vaiheiden jälkeen on päädytty vaihto­ehtoon, että järjestämisvastuu siirretään kunnilta 18 maakunnalle. Tämä takaisi nykyistä paremmin tasavertaiset palvelut koko maassa.

Juha Sipilän (kesk) hallituksessa uudistus on kuitenkin saanut nopeassa aikataulussa uuden ulottuvuuden eli merkittävän laajennuksen asiakkaan valinnanvapauteen. Julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottajiksi tulisivat nykyistä laajemmassa mittakaavassa myös yksityiset toimijat. Tavoitteena on parantaa ja lisätä erityisesti perustason palveluja tuottajien välisellä kilpailulla.

Tavoite voi olla sinänsä hyvä, mutta valinnanvapautta koskevat lakiesitykset kielivät hätäisestä valmistelusta. Lausuntokierrokselle lähetetyssä esityksessä kaikkia asioita ei ole mietitty loppuun asti.

Valinnanvapausmalli uhkaa pirstaloida palvelujen tuotantoa entisestään. Tämä on vastoin sote-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita. Uudistuksen seurauksena potilaiden hoitopolut pitäisi saada nykyistä sujuvammiksi. Yhteistyö sosiaalipalvelujen sekä toisaalta perustason ja erikois­tason terveydenhuollon välillä pitäisi ­silloin saada saumattomaksi.

Ongelmallisin kohta esityksissä on sote-keskuksille kaavailtu ­rahoitusmalli, jonka yksityiskohdat ovat vielä auki. Pahimmassa tapauksessa rahoitusmalli voi ­johtaa siihen, että ihmisten eriarvoisuus ­palvelujen saatavuudessa kasvaa. Yksityiset tuottajat voisivat päästä rahastamaan valikoimalla asiakkaikseen vain vähän hoitoa tarvitsevia potilaita. Tällaiseen ­uudistukseen yhteiskunnalla ei ole varaa.

Hallitus on luvannut, että lausunto­kierroksen kritiikki otetaan huomioon ja tarvittavat korjaukset tehdään. Se onkin välttämätöntä, sillä sote-uudistus ei saa kaatua valinnanvapausmallin ongelmiin. Uudistus on jo myöhässä eikä kestä enää poliittista kompurointia.

 

Helsingin Sanomat 4.3.2017