2. huhti, 2017

Aurinkoa ja valoa...

"VANHUSTENHUOLTO on kansalaisten mielestä kuntavaalien tärkein teema, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus. Sitä piti melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä 94 prosenttia kyselyyn vastanneista viime vuoden lopulla." (Helsingin Sanomat 15.1.2017)

Niin, mikä kumma siinä onkaan, että vanhukset muistetaan mainita aina vaalien alla varsinkin. Nyt näyttää toki tilanne vanhusasioiden ohella vielä paljon laajempaa kuvaa ja ongelmaa, koska sote- ja maakuntauudistus on vaiheessa ja näyttää siltä, että tuo "vaihe" jatkuu ties miten pitkään.

Mainittu uudistus on historiallinen ja todella suuri muutos ja koskettaa kaikkia suomalaisia jollain tavalla. Olen pohdiskellut, että horjutetaanko tulevalla uudistuksella peruuttamattomasti suomalaisen hyvinvointivaltion tukirakenteita? Tuleeko kiireessä heitetteyä "lapsi pesuveden mukana", kuten sanonta kuuluu? Tällä hetkellä mikään ei ole varmempaa kuin epävarmuus ja se on kaikista pahinta.

Mutta, oli niin tai näin, meillä Aurinkorinteellä aurinko paistaa aina, vaikka olisi pilvinenkin päivä. Aurinkorinteen nimi ei tarkoita ainoastaan meidän maantieteellistä sijaintia, maisemaa, Raipalan avonaisia peltoja, vaihtuvia vuodenaikoja, taivaan erilaisia värejä, pilviä. Aurinko (valo) tarkoittaa paljon enemmän, se tulee jokaisen sisältä ja tuon valon näkee jokainen, joka sen haluaa nähdä: asiakkaissa, henkilökunnassa, vierailijoissa, kaikissa... Ja miksipä emme haluaisi nähdä valoa ja olla itse valona kanssaihmisille silloin, kun on sen tarve.   

 

Teksti: Raija Westergård, kuva: netin kuvamaailma