22. huhti, 2017

Musiikin voima

"Minä uskon, että musiikki on suurta, jos kuulija jossakin vaiheessa onnistuu tavoittamaan häivähdyksen iäisyyttä ajan ikkunan läpi." - Einojuhani Rautavaara (1928 - 2016) suomalainen säveltäjä 

Olen ehdottomasti samaa mieltä kuin edellämainittu säveltäjä Rautavaara. Musiikilla on mahtava voima, joka on vuorovaikutteista ja universaalia viestintää esittäjän ja yleisön kesken. Tälle salaiselle viestiyhteydelle ei ole selitystä, mutta sen aistii selvästi joka kerran, kun musiikki alkaa.

Meillä Aurinkorinteellä soitetaan ja lauletaan päivittäin muun ohjelman ohella, ja vapaaehtoisia muusikoita (ja myös muiden alojen osaajia) ilmoittautuu mukaan tasaiseen tahtiin, joka on mukavaa. Kaikille on löytynyt paikka ja aika ja löytyy vastaisuudessakin. 

Myös meidän asiakaskunnasta löytyy huikeita muusikoita, esimerkiksi Rakel Vesa (kuvassa). Hän kun tuli ovesta haitarin kanssa joku päivä, ympärille kertyi heti innokkaita kuulijoita: "Tulkaa ny äkkiä, Raakkeli soittaa..."

 

Musiikki vaikuttaa aivoihin kuin lääke

”Jos ihmiset ymmärtäisivät, miten musiikki vaikuttaa aivoihin, he laulaisivat, soittaisivat ja kuuntelisivat musiikkia paljon enemmän ja tietoisemmin”, sanoo dosentti ja Akatemiatutkija Teppo SärkämöVaikka musiikkia kuulee nykyään lähes aina ja kaikkialla, passiivinen taustamusiikki ei hänen mukaansa vaikuta yhtä tehokkaasti kuin se, että laulaa tai soittaa itse tai kuuntelee musiikkia keskittyneesti. Jutun lopussa Särkämö antaa viisi vinkkiä, miten musiikkiharrastuksen voi aloittaa varhaisvaiheen muistisairautta potevan omaisen kanssa.

”MUSIIKKI vaikuttaa aivoihin kuin lääke”, Särkämö sanoo. Sen säännöllinen harrastaminen voi lievittää muistisairauden varhaisia oireita ja saattaa myös hidastaa Alzheimerin taudin tai dementian etenemistä. Musiikin avulla voidaan myös kuntouttaa aivoja esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, kuten aivoinfarktin jälkeen. ”Ennen kaikkea musiikin käyttäminen kuntoutuksen välineenä on potilaalle nautinnollisempaa ja motivoivampaa kuin perinteiset kuntoutusmuodot, joten sen avulla voidaan saavuttaa hyötyjä tehokkaammin. Sivutuotteena musiikki parantaa mielialaa ja lievittää stressiä – jopa yhdessä musisoivan omaisen stressi lievenee”, Särkämö toteaa.

SÄRKÄMÖ SELVITTI väitöstutkimuksessaan 60 akuuttiin aivoinfarktiin sairastuneen potilaan toipumista kuuden kuukauden ajan. Tutkimus toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön, Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikön sekä HYKS:n neurologian ja radiologian klinikoiden kanssa vuosina 2004–2007. Hänen väitoskirjansa tarkastettiin 2011. Potilaat jaettiin Särkämön mukaan kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän potilaat kuuntelivat päivittäin itse valitsemaansa musiikkia kannettavalla laitteella. Toinen ryhmä kuunteli itse valitsemiaan äänikirjoja. Kolmannelle ei annettu mitään erityistä kuuntelumateriaalia.

Seurannan alussa kaikille potilaille tehtiin neuropsykologinen tutkimus, he vastasivat mielialaansa koskeviin kyselyihin ja heidän aivonsa kuvannettiin magneettikuvauksin ja magnetoenkefalografiamittauksin. Tutkimukset toistettiin kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua. Särkämön tutkimusryhmä havaitsi, että musiikkia kuunnelleen ryhmän jäsenten aivoissa oli tapahtunut eniten toipumista tukevia neuroplastisia muutoksia. Ryhmän jäsenten muistitoiminnot ja keskittymiskyky olivat parantuneet enemmän kuin kahden muun ryhmän jäsenten. Heillä oli myös vähemmän masentuneisuutta ja sekavuutta kuin kahden muun ryhmän jäsenillä. ”Muutokset olivat pitkäaikaisia, sillä ne saattoi havaita vielä puolen vuoden kuluttua”, Särkämö muistuttaa. MUISTAAKSENI laulan –hankkeessa Särkämö puolestaan tutki säännöllisen musiikinharrastuksen vaikutuksia lievää ja keskivaikeaa dementiaa poteviin ihmisiin vuosina 2009–2011 Helsingissä ja Espoossa.

Myös tässä tutkimuksessa osallistujat oli jaettu kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä muistisairaat lauloivat tuttuja lauluja säännöllisesti yhdessä hoitajansa tai omaisensa kanssa. Toisessa ryhmässä näitä lauluja kuunneltiin säännöllisesti ja keskusteltiin niihin liittyvistä tunteista ja muistoista. Kolmas ryhmä sai tavallista hoitoa. Osallistujia seurattiin yhdeksän kuukauden ajan. Muistisairaille tehtiin seuranta-ajan alussa ja lopussa neuropsykologiset testit ja he täyttivät mielialaansa ja elämänlaatuaan koskevat kyselylomakkeet. Myös omaisten psyykkistä hyvinvointia kartoitettiin kyselyillä.

Seuranta osoitti, että lauluryhmän ja kuunteluryhmän muistisairaiden kognitiivinen toimintakyky säilyi parempana kuin verrokkiryhmän ja he kokivat vähemmän masennusoireita. Lisäksi laulaminen vaikutti positiivisesti työmuistiin eli siihen muistin osa-alueeseen joka käsittelee tietoa ja pitää sitä aktiivisesti mielessä. SÄRKÄMÖ huomauttaa, että lauluryhmässä myös omaiset kokivat vähemmän stressiä ja psyykkistä kuormittuneisuutta kuin kahdessa muussa ryhmässä.

Ennen kaikkea musiikki herätti muistisairaissa tunteita ja muistoja. ”Erityisesti lapsena ja nuorena opitut laulut sekä tärkeisiin elämäntapahtumiin liittyvät kappaleet nostivat tunteita pintaan, liikuttivat ja ilahduttivat”, Särkämö toteaa. Laulaminen ja musiikin kuuntelu näyttäisivätkin hänen mukaansa vähentävän muistisairauden oireita varsinkin silloin, kun ne ovat lieviä. ”Musiikin harrastus kannattaisikin elvyttää jo muistisairauden alkuvaiheessa”, hän sanoo.

 

Kuva ja alkuosan teksti: Raija Westergård

Tekstin loppuosa artikkelista "Musiikki vaikuttaa aivoihin kuin lääke" Helsingin Sanomissa 19.4.2017 (Katri Kallionpää)