6. touko, 2017

Ikä, ihminen ja ulkopuolisuus

Hieno mahdollisuus kirjoittaa Aurinkorinteen blogia tietoisena siitä, että näitä kirjoituksia julkaistaan jatkossa silloin tällöin myös UutisOivassa ja nimenomaan paperiversiona. Aurinkorinteen asiakkaat ja tämän blogin kohdeyleisö ovat ikäihmisiä tai ainakin ikääntyviä, joista arvatenkin suuri osa sähköisten viestimien ulkopuolella. Siksi nyt on todellakin suuri ilo kirjoittaa paljon suuremmalle lukijajoukolle. Tervetuloa seuraan siis kaikki hämeenkyröläiset, ikäihmiset, ikääntyvät ja muutkin lukijat!

Muutama sana Aurinkorinteestä jos ei ole vielä kaikille tuttu: kyseessä siis entinen Kurjenmäkikodin päiväosasto, joka perustettiin jo vuonna 1989 ja joka toimi Kurjenmäkikodin alakerrassa viime vuoden marraskuun loppuun. Marras/joulukuun  vaihteessa pääsimme muuttamaan uusiin tiloihin Siljankodin pohjakerrokseen, joka sijaitsee terveyskeskuksen mäellä Raipalan peltoaukean laidalla Tunnelikujalla. Päiväkeskus Aurinkorinne on perusturvalautakunnan valitsema nimi, joka sopii erinomaisesti meille aurinkoisen sijaintimme vuoksi ja muutenkin.

Päiväkeskuksen arki muotoutuu monista osatekijöistä. Kaikista tärkein on asiakas, hän joka tulee aamulla/aamupäivällä palvelubussilla tai jollain muulla kyydillä ja tuo mukanaan kokonaisen ihmisyytensä: ajatuksensa, muistonsa, arkipäivän asiansa. Meidän henkilökunnan tehtävä on - paitsi auttaa, opastaa ja ohjata tarvittavissa palveluissa - myös kuunnella ne kaikki tuhannet tarinat, joita elämä on kirjoittanut "monivärikynillä" ihmisen muistiin, eräänlaiseen elämänkirjaan, jota on erittäin tärkeää avata ja lukea. Aurinkorinteellä juurikin avaamme näitä tarinoita sekä tarjoamme vuorovaikutteista toimintaa ja kulttuuria monella eri tavalla. 

Jokaisen on hyvä pyrkiä kuplansa ulkopuolelle, kirjoittaa Metro-lehdessä 4.5 -17 Henri Salomaa. Kuplautumisesta puhutaankin, kun elämme nykyistä kiivasta internet-aikaa, siis juuri sitä, josta monet ikäihmiset jäävät ulkopuolelle. Salomaa onkin sitä mieltä, että internet kuplauttaa meitä tahallaan, koska ihminen havainnoi vain murto-osan ympärillä tapahtuvista asioista, paljon tärkeää vilahtaa ohi roskan ja epäolennaisen "tiedon" varjossa.  Tässä kohtaa tuleekin pohdittua, että kummassa on sitten parempi, kuplassa vai sen ulkopuolella?

Lopuksi hienoja uutisia Ylöjärveltä. Voionmaan opiston entiset tilat ovat nousseet naftaliinista vaikeuksien jälkeen. Uusi asumista ja hoivaa ikäihmisille tarjoava Hopeakylä avasi ovensa vappuna ja hoivamalli on herättänyt kiinnostusta myös valtakunnallisesti. Moninaiset harrastusmahdollisuudet, virkistävä sosiaalinen elämä ja turvallinen asuminen ovat Hopeakylän ylpeyden aiheita, joita se tarjoaa toistaiseksi ainoana Suomessa, näin kirjoittaa Ylöjärven Uutiset 4.5 -17.

- Tarjoamamme osallistava hoiva tarkoittaa sitä, että Hopeakylän asukkaat saavat elää täysin normaalia elämää, joka on kuitenkin tuettua. Hopeakylän hoivamalli on jotain laitoshoidon ja kotihoidon väliltä. Kylässä asuminen on turvallista, ja kaikki palvelut löytyvät omasta pihapiiristä. Hoitaja on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa, mikä takaa nopean avun saannin, sanoo toimitusjohtaja Riikka Salakari. Hopeakylään on suunnitteilla myös kasvimaa, jota voi hoitaa pyörätuolista käsin sekä muutamia eläimiä mm. lampaita. Myös pieni kauppa/elintarvikekioski on suunnitelmissa.

Hopeakylän kaltaisia senioriyhteisöjä on  muotoutumassa monia muitakin eri puolille maata. Oman käsitykseni mukaan se on tulevaisuutta, jota voisi harkita myös meillä Hämeenkyrössä. Terveyskeskuksen mäellä kehitys ja kehittäminen onkin vähitellen kääntymässä siihen suuhtaan, mutta laiva kääntyy aina hitaasti. Kääntyy kuitenkin.

 

Teksti ja kuva:

Raija Westergård

päivätoiminnan ohjaaja

Päiväkeskus Aurinkorinne, Hämeenkyrö

www.aurinkorinne.simplesite.com