2. heinä, 2017

Suvipäivän hetkiä runojen äärellä...

Luen paljon runoja ja aforismeja vaikken mikään "runotyttö" olekaan. No, olenhan minä kirjoittanut itsekin joitakin runoja, joskus laulun sanoituksia, ja proosarunon tapaisia juttuja,  siis sarjassa eikoskaanjulkaistavia-runoja. Myös mietelauseista pidän, niistä joita luetaan esimerkiksi Yle 1.ssä. Viimeksi kuuntelin Edith Södergranin (1892 - 1923) runon Lapsuuteni puut kokoelmasta Maa jota ei ole v. 1925. Voit kuunnella sen täältä: http://areena.yle.fi/1-4131431 

Monet Aurinkorinteen asiakkaat pitävät myös runoista. Erityisesti torstairyhmässä on runouden ystäviä, mutta myös muissa ryhmissä. Nyt tulevana torstaina, joka on Eino Leinon päivä ja myös runon ja suven päivä, meillä Aurinkorinteellä on ilo saada vieraaksemme tutut vapaaehtoiset runotaiturit Inkeri ja Marjatta. Saamme kuulla hienoja runoja paitsi Eino Leinolta sekä muiltakin runoilijoilta. Ja toivottu yhteisesitys Läskiä ja voeta kirvoittaa aina makeat naurut yleisössä.

Vielä palaan Edith Södergraniin (kuvassa), mielirunoilijaani, joka oli huomattavasti edellä aikaansa ja jonka runot hämmensivät monia aikalaisia. Edithin runoissa oli leikillisiä käänteitä, fantasiaa ja toistoa ja käsittelivät sellaisia teemoja kuin onni, kuolema, tuska ja kauneus. Hän kirjoitti usein vahvoista naishahmoista, jotka kulkivat omaa tietään ja hylkäsivät miehiset käsitykset maailmasta ja rakkaudesta: 

"En minä ole nainen. Olen neutri. Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös, olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa... Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko, olen malja kaikkien naisten kunniaksi, olen askel kohti sattumaa ja perikatoa, olen hyppy vapauteen ja omaan itseeni... Olen veren kuiske miehen korvassa, olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto, olen uusien paratiisien portinkilpi. Olen liekki, etsivä, röyhkeä. Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka, olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä, ilman ehtoja".

                                                          Edith Södergran: Vierge Monerne, Dikter 1916

 

Tällaisia ajatuksia tänään, heinäkuun 2. päivänä ja lomalaisena. Mutta vaikka olenkin lomalla, teen kulttuurista vapaaehtoistyötä kuten aion tehdä tulevaisuudessa myöskin varsinaisina  eläkepäivinä.  Eli tapaamme varmasti Aurinkorinteellä myöskin heinäkuussa. 

 

Teksti: Raija Westergård