16. joulu, 2017

Kiireetöntä joulun odotusta

Niin, onko sellaista? Kun katselee ympärilleen esimerkiksi kaupoissa ja kuuntelee erinäisiä keskusteluja, ei voi välttyä kiireen tunnusta ilmapiirissä. Kiireitä on erilaisia kuin myös tapoja hallita sitä. Joku saattaa ehtiä todella paljon, vaikka hänellä ei näytä koskaan olevan kiire, hänellä on aina aikaa vaihtaa muutama sana ja on aina tyyni, ystävällinen kaikille ja ja hänestä huokuu levollinen mieli ja sielunrauha. Joku taas saattaa säntäillä sinne ja tänne eikä saa aikaiseksi juuri mitään, ei ehdi mihinkään ja aina on kalenteri täynnä. Ja näiden kahden ääripään sisälle mahtuu vielä monta monituista tyyliä ja "lyyliä". Eläköön erilaisuus! 

Me ihmiset ollaan (onneksi) erilaisia ja juuri se on rikkautta, vaikka se joskus saattaakin tuottaa omista ajatuksista poikkeavia käsityksiä ja näkemyksiä. Olen myös huomannut sen, että aika ei ole kaikille samanlainen. Toisilla se kuluu nopeammin ja toisilla hitaammin, joku elää elämänsä 20 vuodessa ja on siihen mennessä nähnyt jo "kaiken", kun taas joku elää 90- 100 vuotta ja etsii yhä jotain uutta ja haluaa opetella esimerkiksi ibadin ja Mesengerin käytön! Todella hienoa!

Joulun perimmäinen sanoma ja merkitys lienee kuitenkin suunnilleen sama kaikille. On ollut ainakin sen mitä itse muistan, mutta varmasti tulevaisuudessa (esimerkiksi 50 vuoden kuluttua) joulua vietetään Suomessakin varsin eri tavoin. Monikulttuurisuus tuo erilaisia tapoja juhlia joulua ja muitakin meille tyypillisiä juhlapäiviä. Emme voi välttyä muutokselta, joka on väistämätöntä kaikissa kulttuureissa. Ihmisten liikkuvuus maasta ja maanosista toisiin on tosiasia, juuri luin jostain, että maailmassa on joka päivä noin miljoona ihmistä matkalla jostain johonkin, koko omaisuutensa repussa olkapäällä. 

Kohta alkaa päivä taas pidentyä. Torstaina 21.12 on talvipäivän seisaus ja se on todella suuri päivä. Talvipäivänseisauksen päivänä on juhlittu monissa kulttuureissa aikojen saatossa. Roomalaiset juhlivat keskitalvea Saturnalia-juhlassa, jota vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi. 350-luvulla kristillinen joulu sijoitettiin muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivälle, jolloin Roomassa oli juhlittu Sol Invictuksen päivää.

Muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlaa yulea vietettiin kuukalenterin mukaan vaihtelevasti joulukuun alun ja tammikuun alun välillä. Suomen joulu-sana juontaa juurensa tästä keskitalven juhlan muinaisesta nimestä. Kristinuskon levittyä pohjolaan yule yhdistettiin kristilliseen jouluun, jolloin juhlitaan Jeesuksen syntymää.

 

Jouluna voit nähdä sen,
kauniin hetken, sinisen.
Silloin voit kuulla laulun tuulen,
jossa on sävel rakkauden suuren! 

 

Teksti: Raija Westergård