3. tammi, 2018

Tanssi aivot onnelliseksi

Musiikki paikkaa (tanssin ohella) myös jo syntyneitä vaurioita, kuten esimerkiksi aivohalvauspotilaiden toipumisessa musiikin kuuntelulla on merkittävä osa koko toipumisprosessissa. Musiikki myös jarruttaa dementiaa eli huoltaa hoksottimia tavalla, jota ei äkkiseltään välttämättä ymmärrä. Muistisairas nimittäin saattaa muistaa laulun sanat, vaikka omien lasten ja muiden läheisten nimet ovat haipuneet muistista jo ajat sitten. Musiikkimuistin alueet rappeutuvat hitaammin kuin aivojen muut rakenteet.

Musiikki palvelee myös älyä ja mm. suomalainen tutkimus vahvistaa asian geeneistä. Musisointi aktivoi geenejä, jotka kytkeytyvät aivojen muovautumiseen, oppimiseen, muistiin, ajatteluun ja liikkeiden säätelyyn, kertoo musikaalisuuden biologiaa tutkinut lääketieteellisen genetiikan tohtori Liisa Ukkola-Vuoti syyskuun lopussa 2017 ilmestyneessä kirjassaan Musikaaliset geenit - hyvinvointia musiikista.

Kaikkien tuntema Aira Samulin (kuvassa) kehottaa Aivoterveys-lehdessä, että "Tanssi aivot onnelliseksi". Sekin toki pitää paikkansa, tämän varmasti tiedämme kaikki. Neurotiede nimittäin on todennut, että tanssissa yhdistyvät lähes kaikki aivoille hyvää tekevät elementit: musiikki, liike ja mielihyvä. Samulin mainitsee vielä, että "on hyvä ajatella paljon, siis käyttää aivoja, mutta minusta on myös tärkeää, minkälaisia ajatuksemme ovat, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Pitää myös ajatella mitä sanoo ja miten puhuu itsestään ja muista. Ja on hyvä tiedostaa, että se mitä ajattelee, näkyy kehonkielessä". Tästä olen ainakin itse henkilökohtaisesti aivan samaa mieltä: mustat ajatukset todellakin näkyy jollain tavalla ihmisen olemuksessa. Siispä ajatellaan valoisasti ja hymyillään tavatessa, eikö niin?

Näissä mietteissä tänään. Hyvää alkanutta vuotta 2018 kaikille lukijoille!

Teksti: Raija Westergård

 

Lue täältä HS.n artikkeli musiikin merkityksestä aivoille:


https://www.hs.fi/tiede/art-2000005510542.html?share=17100b8f9df9c68257d2ddcca891b000