9. helmi, 2018

Kuka meistä onkaan suomalainen?

Aurinkorinteen Tarinatuvassa usein keskustellaan mm. siitä, kuka mistäkin on kotoisin: joku on karjalainen, hämäläinen, pohjalainen, lappilainen jne. Myös maahanmuuttajataustaisten harjoittelijoidemme alkuperäinen kansallisuus kiinnostaa aina meidän asiakkaita. Muhtar vastasi joku päivä hienosti: "minä olen suomalainen". Tästä vastauksesta jäinkin pohtimaan, että kuka meistä oikeastaan on 100 % suomalainen? Sen tiedän etten minä ainakaan ole. 

Ihmisen perimää voidaan nykytekniikalla tutkia ja analysoida tarkasti ja viimeaikaisten tulosten valossa on selvää, että perimältään selvärajaista suomalaista kansaa ei ole olemassakaan. Itse asiassa yksi Euroopan jyrkimmistä geneettisistä rajoista kulkee etelästä pohjoiseen halki Suomen: länsi- ja itäsuomalaiset ovat varsin erilaisia geeniperimältään.

Mikä siis olisi se puhdas­rotuinen suomalainen, jonka geeniperimää pitäisi erityisesti vaalia? Kun salskea vaalea nuorukainen nai kotikylänsä pellavatukkaisen neitokaisen sukupolvesta toiseen, tuloksena on vain perinnöllisten tautien lisääntyminen – ja tautiperinnöstämmehän me olemme kuuluisia. Terve kansa syntyy jatkuvan ristisiitoksen tuloksena: mitä kauempaa lisääntymiskumppani on, sitä vähäisempi on todennäköisyys perinnöllisiin tauteihin.

Suomalaiset eivät tulleet tänne mitenkään ”rodullisesti puhtaana” kansana vaan ovat kehittyneet sekä matkallaan tänne että täällä lukuisten eri kansanryhmien sekoittumisena. - Suomalainen on ihminen, joka asuu Suomessa ja työskentelee maansa hyväksi, alku­perästään riippumatta. (Seppo Vuokko, Maaseudun Tulevaisuus 3.7.2017)  

Lue koko artikkeli täältä: 

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/kuka-meist%C3%A4-on-puhdasverinen-suomalainen-1.196721 

Omaa geeniperimänsä on nykyään helppo tarkistuttaa. Markkinoilla on monia erilaisia testipaketteja eri valmistajilta ja joita on helppo käyttää. Sylkinäyte kahteen putkiloon ja paketti postiin. Noin kuukauden kuluttua tulee vastaus sähköpostiin.  Minäkin teetätin sellaisen testin itselleni ja hämmästyin todella etnisen alkuperäni tuloksia. Toisaalta - em. artikkelin valossa - en ole enää hämmästynyt: tottakai meissä kaikissa on monia erilaisia etnisyyksiä, joita on sekoittunut ja jäänyt geeniperimään "matkan" varrella kenelle enemmän, kenelle vähemmän.

Aivan kaikkea ihmisen ei tarvitse kuitenkaan tietää. Itse en lähtisi kartoittamaan esimerkiksi tautiperimääni ja mitä hyötyä siitä minulle olisi? Ehkäpä enemmän vain haittaa ja harmia erilaisia tauteja ja kremppoja odotellessa. Niitä tulee joka tapauksessa.

Kaikki aikanaan. 

 

Teksti: Raija Westergård