4. maalis, 2018

Sote vaikka sutena maaliin

Otsikon mukaisesti kirjoitti Aamulehti lauantaina 3.3 -18. Viime päivinä on ahkerasti puitu kansanedustaja Elina Lepomäen ilmoittautumista sote-uudistuksen vastustajaksi. Lepomäen mukaan suunnitellun kehityksen seurauksena Suomen terveydenhoitojärjestelmä on eriarvoisempi kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa. Jos sote-uudistusta ei kyetä tekemään, kansan jakautuminen eri sote-palvelujen käyttäjiksi jatkuu. Maksukykyiset ottavat yksityisiä vakuutuksia itselleen ja lapsilleen. Työsuhteessa olevat saavat sairaanhoitoa työterveyshuollosta, jonka laatu ja laajuus vaihtelevat. Muut saavat selvitä julkisilla palveluilla (Aamulehti 3.3).

Minä otan Lepomäen kannanoton vakavasti. Hän on antanut kasvot kaikille sote-uudistuksen epäilijöille, Lepomäki ei todellakaan ole yksin mielipiteineen. Itse pohdin asiaa nimenomaan vanhusväestön näkökulmasta. Nimittäin samassa lehdessä (Aamulehti 3.3) on artikkeli, miten kriisi uhkaa vanhustenhoitoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen hoivalaitoksissa työskentelevistä ei haluaisi itse vanhana ottaa vastaan oman yksikkönsä vanhuksille tarjoamaa hoitoa. Tämä on vakava viesti. Mihin vanhustenhoito on oikeasti menossa?

Artikkelissa kirjoitetaan myös hoitajien joukkopaosta eli hakeutumisesta muihin tehtäviin, opiskelemaan jne. Tutkija Teppo Kröger kirjoittaa, että ellei tätä syöksykierrettä pystytä oikaisemaan, suomalainen vanhuspalvelujärjestelmä on vaarassa jo nyt, kun sitä tarvittaisiin vastaamaan nopeasti ikääntyvän väestön kasvaviin hoivatarpeisiin.

Talouselämä-lehti kirjoittaa puolestaan seuraavaa: "Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tarjota tulevien vuosien vanhuksille ihmisarvoista hoivaa ilman yksityisiä yrityksiä. Kuntien rahkeet eivät investointeihin riitä. Soteratkaisu on jo nyt myöhässä. Se on pakko tehdä. Mitä pidemmälle soteratkaisu siirtyy, sitä vaikeammaksi harvaan asutun maan vanhenevan väestön hoiva tulee". 

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Vanhukset tarvitsevat joka tapauksessa hoitoa, tulee sote maaliinsa sitten koska tahansa, sutena tai sammakkona. Jos on niin, että vanhusalaa koettelee hoitajapula, miten paljon enemmän lähihoitajiksi koulutettavia maahanmuuttajia Suomi tarvitsee, jotta selviydymme nopeasti vanhenevan väestömme hoivasta? Tässä pohdittavaa tuleviin päiviin...

 

Raija Westergård