6. touko, 2018

Ihmisyydestä tässä ajassa

 

Tänään haluan kirjoittaa hyveistä ja sivistyksestä. Silmiini on viime päivinä osunut useitakin artikkeleita, miten esimerkiksi sosiaalisessa mediassa (some) huudellaan hämmästyttävän paljon törkeyksiä päin naamaa, ja juuri siksi olisi joskus hyvä kaivaa antiikin hyveet esiin. Koulukiusaaminen näyttää levinneen aikuistenkin maailmaan, ja kohteina ovat tässäkin tapauksessa hieman erilaiset ihmiset, kuten vammaiset.

Niin, ne antiikin hyveet, mitä ne ovat: hyveet ovat myös keskeinen osa eri uskontoja ja niiden luomaa käsitystä eettisestä ja moraalisesta toiminnasta. Antiikin Kreikan klassiset hyveet – viisaus, rohkeus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus – ovat päteviä nykyisinkin. Kristinusko on vaalinut muun muassa kärsivällisyyttä, lempeyttä, nöyryyttä ja itsehillintää. Vieläkö hyveet ovat osa kasvatusta, ja opetetaanko niitä enää koulussa?

Hyvän elämän mittarina pidetään usein onnellisuutta, joka on kuitenkin melko epämääräinen käsite. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen totesi ­vapunpäivänä Ylen radiohaastattelussa, että onnellisuutta etsitään usein väärästä suunnasta.
Varsinkin erilaisissa elämäntaito-oppaissa keskitytään yleensä siihen, mitä ihminen tekee itselleen. Ajatukset voivat silloin pyöriä vähän liikaa oman navan ympärillä.

Katse kannattaisi kääntää siihen, mitä ihminen tekee toisille ihmisille. Viesti on tuttu muun muassa Tiibetin uskonnollisen johtajan Dalai-laman puheista: Jos haluat tulla onnelliseksi, kasvata myötätuntoa. Jos menet kiusatun tueksi, autat häntä ja ehkä saat kiusaajankin oivaltamaan jotain. Samalla teet paljon hyvää itsellesi. (Lähde: Jaana Savolainen, Helsingin Sanomat 4.5.2018)

Ja sivistyksestä pari sanaa: niinikään Hesarissa oli 5.5.2018 pääkirjoitus, miten "Teknologia ei voi korvata sivistystä". No ei tietenkään eikä ainakaan some, josta kirjoitin aiemmin. Talous ja teknologia tarvitsevat tuekseen laajaan sivistykseen perustuvaa ymmärrystä historiasta, kulttuurista ja ihmisyydestä. Vain siten teknologia palvelee hyvinvointia eikä päinvastoin.

Vanhustenhoidossa uusi teknologia voi vapauttaa hoivahenkilöstöä keskittymään kaikista olennaisimpaan eli ihmisen kohtaamiseen: lääkerobotti voi hoitaa lääkkeiden jakelun väsymättä. Robotista ei kuitenkaan ole ihmisen korvaajaksi vuorovaikutuksessa, vaikka siihen tehtävään robotteja kehitellään.

Sivistys ei ole vain akateemisen eliitin yksinoikeus, sitä voi harjoittaa jokainen itse tykönään niin työpaikoilla kuin vapaa-ajallakin. Sivistys on keskeinen perusta koko yhteiskunnan terveelle kehitykselle. Itsensä sivistäminen ja kehittäminen on jokaisen yksilön oikeus ja samalla myös velvollisuus yhteisön jäsenenä. Tehokkuus, digiusko ja sosiaalinen media ei voi korvata humanismia ja sivistystä. Kulttuurimme pohjautuu laajaan eurooppalaiseen sivistykseen, jo antiikista tuttuun käsitykseen, jota on syytä vaalia edelleen ihmisyyden ja humanismin nimissä. Tästä varmaan voimme olla kaikki samaa mieltä.

Siteeraan alla yhtä Platonin kuolematonta ajatusta, jonka voisi ajatella yhtä hyvin koskevan kaupunkiympäristön sijasta omaa kuntaamme ja erityisesti meidän Aurinkorinnettä. Eli ihmisinä kehittymisen takaa hyvä ympäristö: palvelut, elinvoima, liikenne, taide, kulttuuri, erityisryhmien kohtaaminen, esteettömyys, tasa-arvo, kaikkein huonommassa asemassa olevien tukeminen jne...   

"Ainoa tapa kehittää ihmistä on tehdä hyvää kaupunkiympäristöä" (Platon 427 - 347 eaa)

 

Raija Westergård

päivätoiminnan ohjaaja / Aurinkorinne

raija.westergard@hameenkyro.fi