23. elo, 2018

Työ, kunta ja tulevaisuus

Luin uusimmasta Kuntalehdestä 22.8 -18  varsin mielenkiintoisen artikkelin. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava on kolunnut puolet Suomen kunnista. Hän ei usko pienten paikkakuntien häviävän, vaikka esimerkiksi kaupat suljettaisiin. 

Halava miettii nyt työkseen etenkin työtä. Elämme aikaa, jolloin ihminen lakkaa viemästä koneelta töitä, on hänen yksi keskeisistä viesteistään. – Varsinkin yli viisikymppiset hokevat toisilleen, että koneet vievät meidän työt, vaikka me olemme vieneet koneilta työt. Nyt koneet ottavat pikkuisen niitä takaisin, kun saavat älyä lisää.

Kun sellainen osa ihmisten työtä, joka on koneiden imitaatiota eli jäljittelyä, häviää, koulussa ei pitäisi enää opetella koneiden imitoimista, hän painottaa. – Koneiden imitaatio on jotain yksinkertaista, yksitoikkoista ja ennalta määrättyä, joka päättyy aina vaihtoehtoon A, B tai C. Tai sitten sitä, että tarkastetaan lomakkeita työksemme. Sellainen on työtä, jota ei pidä tehdä.

Tällaisesta työstä hänellä on lukuisia esimerkkejä. – Esimerkiksi jos joku tuijottaa liikennettä tai sitä, että onko jollain kalliolla eläimiä, sen kone tekee paljon paremmin. Mitä sitten jää, kun tällainen työ poistuu? – Se, että ihmiset tekevät kaiken uniikisti – ainutlaatuisesti – inspiroidakseen toisiaan.

Minusta varsin mielenkiintoinen ja ajankohtainen tuo Halavan mainitsema asia, miten me ihmiset "imitoimme koneita". Todentotta, sitähän nykyinen työelämä suurimmaksi osaksi onkin, ja digitalisaatio on vain lisännyt tunnetta siitä, että ihminen on koneen osa, jota joku muu kuin inhimillinen järki johdattelee. Halava jatkaa: – Meidät on tarkoitettu sellaiseen työhön, joka kehittyy, monipuolistuu ja jossa ihminen on parhaimmillaan silloin, kun siinä on eri näkökulmia elämästä. Ihmisen rooli on olla artisti, ei kone.

Entä millainen voisi olla tulevaisuuden kunta? Halava on käynyt neuvomassa monia kuntia siinä, miten tulevaisuutta pitäisi rakentaa toisin kuin tähän saakka. Kuntien omaperäisyyttä pitää hänen mielestään kunnioittaa.– Organisaatioiden uniikkiutta pitää kunnioittaa samalla tavalla kuin ihmisten uniikkiutta. Samanlaista mallia ei voi liimata kaikkien päälle, vaan kunnan täytyy olla paikka, joka jää mieleen.

Nyt siis kaikki pohtimaan, miten Hämeenkyrö voisi jäädä mieleen ja miten tänne voisi muuttaa enemmän ihmisiä (veronmaksajia). 

Halava on varma siitä, että lapset kiittäisivät, jos nykypolvi ei lopetakaan kaupunkeja (kuntia), sulje kyliä tai tuhoa rakennuksia suuruuden ekonomian hengessä.Hän muistuttaa, että maailmalla kaupunkitutkijat puhuvat samasta asiasta. Tulevaisuudessa kaupunkien (kuntien) paremmuutta mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Halava puhuu myös päättäjien kyvystä tehdä tarvittaessa nopeita päätöksiä, mutta samalla ihmettelee, että miten se voisi onnistua, kun yhtä Soteakin on väännetty jo yli 20 vuotta. Tulevaisuuden ennustaminen on tietysti vaikeaa, mutta itse uskon, että Halava on ns. jäljillä, maailma kääntyy juurikin tuohon suuntaan tai ainakin se pitäisi kääntyä. Mutta se tietysti riippuu monista tekijöistä, uusista innovatiivisista johtajista ja muutoksentekijöistä. Kohta muuten on taas uudet vaalit ja uudet vallankäyttäjät astuvat framille. Muuttavatko he maailmaa oikeasti, vai väännetäänkö edelleen Sotesta vielä seuraavakin vaalikausi?

 

Raija Westergård

päivätoiminnan ohjaaja, Aurinkorinne

raija.westergard@hameenkyro.fi