2. tammi, 2020

Voiman ja rauhan lähteillä

Oletko ajatellut millaiset asiat tuottavat sinulle eniten iloa, voimaa ja rauhaa? Näin uuden vuosikymmenen kynnyksellä moni varmasti pohtii ja "fundeeraa kaiken katoavaisuutta",  esimerkiksi mistä tulee, mitä varten ja mihin on menossa? Kaikki uusi on aina kiehtovaa, vaikka niitäkin ihmisiä on, joiden mielestä mikään ei saisi koskaan muuttua. Tosiasia kuitenkin taitaa nykypäivänä olla, että vain muutos on pysyvää. 

Minulla on ystävä, jolla on kauniit ja lempeät silmät. Noista ruskeista silmistä kuvastuu ehdoton ja aito ilo kohtaamisestamme ja katseensa tyyneydessä voi aistia yhteisen historiamme. Ystäväni ei valitettavasti osaa puhua ihmisen kielellä, mutta hän kuitenkin puhuu ja ymmärtää omalla tavallaan. Hän osaa myös lukea ajatukseni ja mielentilani, ja päivän sanomalehti pitää - paitsi hakea yhdessä postilaatikosta - myös lukea yhdessä. Vieraista ystäväni aina innostuu, mutta pitää ventovieraat varovaisena ja syystä: suuri koko ja lihaksikas vartalo yhdistettynä matalaan ääneen ja uhkaavaan liikehdintään karkottaa tehokkaasti ns. kutsumattomat vieraat. Tosin sellaisia ei ole tällä tontilla käynytkään. 

Niin, puhun perheemme koirasta, saksalaissyhtyisestä Titosta, joka on noin  7-vuotias ja rodultaan saksanseisoja. Tito on metsästyskoira, eikä ole oikeastaan seurakoira ollenkaan, mutta pidämme silti toistemme seurasta. Se riittää. Joskus tietenkin on sattunut pieniä vahinkoja. Edellinen seisojamme Nero söi ainakin muutamat croksit, parit silmälasit, nahkahanskat,  penkoi laukkuni, löysi kukkaroni, josta sai hampaisiinsa kaikki pankki-ym. kortit, jotka pureskeli yksitellen käyttökelvottomaksi. Tito puolestaan kerran pureskeli yhden nokkahuiluistani pieniksi puusäleiksi. Ehkäpä hän ei pidä puhallinmusiikista, mutta kuuntelee kuitenkin YLE 1.n ohjelmia päivittäin eikä ole pureskellut radiota, ainakaan vielä. 

Aurinkorinteellä puhumme usein lemmikeistämme, jotka ovat tärkeitä ystäviä arjen keskellä ja varsinkin silloin, jos on jäänyt yksin elämänsä iltaan. Juurikin koiralemmikki vetää ihmisen liikkeeseen, koska koiraa on ulkoilutettava säännöllisin väliajoin. Ja juttuun ihmisten kanssa pääsee helposti, koska monet vastaantulijat usein pysähtyvät juttelemaan koiralle. Koiran mukana ihminen siis pääsee helpommin mukaan uusiin sosiaalisiin tilanteisiin. Muitakin positiivisia asioita tapahtuu lemmikin mahdollistamana. Nimittäin koiran silittäminen laskee tutkitusti verenpainetta ja sykettä.

Lisäksi koiran lämpö ja läsnäolo vaikuttavat ihmisen empatiakykyyn ja kaikenlaiseen arjen toimintaan positiivisesti. Ihmisen ajatukset saattavat olla usein jossain muualla, joko menneessä, tulevassa tai somessa, ihan muulla kuin tässä hetkessä. Koiran läsnäolo tukee sitä, että ajatukset ja tunteet ovat enemmän juuri tässä hetkessä. Toisin kuin ihminen, koira ei valehtele koskaan, ei juonittele, juorua eikä tunne muitakaan ihmisen seitsemää kuolemansyntiä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Seitsemän_kuolemansyntiä)

Ihminen pystyy siis täysin luottamaan siihen, että koira on aito eikä feikkaa. Koira on todellakin voiman, ilon ja rauhan tuoja sekä ihmisen paras ja uskollisin ystävä.

"Rakastakaa eläimiä: heille Jumala on antanut ajatuksen siemenet ja puhtaimman ilon." - Fjodor Dostojevski

 

Raija Westergård

päivätoiminnan ohjaaja, Aurinkorinne

raija.westergard@hameenkyro.fi