30. tammi, 2020

Puolimatkassa

Ihmisen elämää kuvaillaan usein matkaksi, tieksi tai poluksi. Puhutaan myös erilaisista pysäkeistä, sivupoluista, oiko- tai kiertoteistä, laitureista ja asemista. Vaikea määritellä milloin ihminen on puolimatkassa, mutta jossain kohtaa elämää ihminen kai tuntee olevansa ikään kuin puolivälissä, puolimatkan krouvissa. Tänään kuollut Jörn Donner tapasi sanoa tyylilleen uskollisena, että ""En tunne itseäni keski-ikäiseksi, vaan olen puolitiessä syntymän ja helvetin välillä."

Nyt kun päästiin aiheeseen, on pakko kirjoittaa viime keskiviikon koulutuksesta, jossa sain olla mukana kuuntelemassa sosionomi, tohtorikoulutettava Henna Nikumaata, joka puhui todella mielenkiintoisesti ihmisen itsemääräämisoikeudesta ja myös edunvalvontavaltuutuksesta, jollainen jokaisen tulisi tehdä ja mielellään heti - nuorena, puolivälissä tai jossain muussa kohtaa elämää. En halua tässä toistaa Hennan ajatuksia, joten lukekaa lisää vaikka täältä:  http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo.php?udpview=read&src=db25114&sid=99&issue=2011-01&lang=fi

Ikääntymisestä ja hyvästä vanhenemisesta (mehän kaikki vanhenemme joka päivä vähän enemmän, siksi kirjoitan siitä usein) oli Kauppalehdessä mielenkiintoinen juttu juuri tällä viikolla. Maailmankuulu ja Suomessakin vieraillut neuropsykologian professori Daniel Levitin on sitä mieltä, että ihmisen ei ainakaan kannata jäädä eläkkeelle: "Jos joudut jäämään pois työstä, eläköidy johonkin muuhun tehtävään. Tee hyväntekeväisyyttä, vapaaehtoistyötä tai mentoroi nuorempia. Nyt on paras aika maailman historiassa olla 70-vuotias", Levitin tokaisee päättäväisesti. - Ihmiset elävät pidempään ja terveempinä. 70-vuotias tekee nyt vastaavia asioita, kuin viisikymppinen aiemmin. On myytti että muisti heikkenisi vanhemmilla. Usein on kyse väärästä diagnoosista, Levitin väittää ja jatkaa: "Hyvän vanhenemisen voi varmistaa uppoutumalla uteliaasti ja avoimesti johonkin täysin uuteen." Näitä asioita todellakin kannattaa miettiä. (Kauppalehti 26.1.2020)

Tänään siis uutisoitiin kirjailija, elokuvaohjaaja, poliitikko, diplomaatti Jörn Donnerin (1933-2020) kuolemasta. Hänelle matka täyttyi monien sairauksien uuvuttamana. Donner oli minun sukupolveni kulttuurivaikuttaja, ajattelija, älykkö, kosmopoliitti ja sangen värikäs keskustelija, sivistynyt rääväsuu, joka varmasti myös ärsytti monia suorasukaisilla puheillaan. Ehkäpä siitä syystä hän olikin niin kiinnostava monella tapaa. Donner jätti syvän jäljen suomalaiseen kulttuurielämään.   

Eipä sitten muuta kuin että ollaan ihmisiksi sen aikaa kun täällä ollaan.

Ei minusta ole tullut parempi ihminen. Enhän ole uskontoon taipuvainen. Olen aika vapaa ja avoin ihminen. Yritän kuitenkin käyttäytyä siivosti. Nykyään. Vastakohtana menneeseen. - Jörn Donner

 

 

Raija Westergård

päivätoiminnan ohjaaja, Aurinkorinne

raija.westergard@hameenkyro.fi