10. heinä, 2020

Valtamerikokemuksia

Heti kun sain kirjoitettua tuon otsikon tuohon ylös, tuli mieleeni, että olen tainnut tässä blogissa aika usein kirjoittaa juttuja juurikin veteen liittyen? Ainakin olen kirjoittanut joesta, järvistä ja meristäkin, ja varsinkin nyt, kun taivaalta tulee vettä lähes joka päivä, vesielementti on varsin lähellä meitä jokaista eli kai pitää taas pysytellä ainakin itselleni tutussa aiheessa ja -ympäristössä.

Koska viime päivinä on ilmassa ollut ukkostakin sateen lomassa, ajattelin siksi kirjoittaa myös  pelosta, sillä monet todellakin pelkää ukkosta, eikä syyttä. Ihmisellä saattaa olla monia erilaisia pelkoja ukkosen lisäksi, jotka pelot saattavat liittyä moniin erilaisiin yhteyksiin ihmiselämässä. Mutta mitä me oikeastaan pelkäämme? Ehkäpä olemme niin erilaisten pelkojen sitomia, että elämän virtaan (esimerkiksi uusiin ympyröihin) hyppääminen vaatii tietoisen päätöksen, jota on kenties seurannut monien kuukausien fundeeraaminen.

Sigmund Freud (1856-1939) itävaltalainen lääkäri, tutkija, psykoanalyysin kehittäjä puhui valtamerikokemuksesta, jolla tarkoitti sananmukaisesti niitä pelkoja, jotka ovat verrattavissa ihmisen kokemukseen suuren meren äärellä: meri on suuri, lähes rajaton ja ihminen sen äärellä mitättömän pieni ja meren edessä avuton. Mutta - Freudin mukaan - tähän pelkoon liittyy myös ihme, koska meri kantaa. Meri tai vuolaana virtaava joki on kuitenkin hyvä kuva elämästä, myös armosta ja armollisuudesta, koska ihmisen on luotettava veden kantokykyyn samalla tavalla kuin on luotettava omiin siipiin elämän käännekohdissa ja arvaamattomuuksissa. 

Tähän freudilaiseen metaforaan on toki on lisättävä ripaus hämeenkyröläistä arkirealismia sen verran, että tietenkin jokaisen pitää opetella uimaan, joka taito on hyvä hankkia näin kesällä kun uimavedet ovat lämpimiä. On selvää ettei mikään vesi oikeasti kanna uimataidotonta, olkoon sitten Freud tai kuka tahansa muu mitä mieltä vaan. Tämän siis kerron tarkennuksena kaikille uimataidottomille, koska heitäkin on aikuisväestössä suhteellisen paljon.

Mutta Sigmund Freudista ja ajatuksistaan ihmismielen syövereissä voisin kirjoittaa enemmänkin, mutta miksi kirjoittaisin, koska hänestä on jo paljon monia mielenkiintoisia artikkeleita olemassa. Googlettamalla nimeään löytyy vaikka mitä mielenkiintoista. Freud oli yksi nerokkaimmista ja edistyksellisimmistä 1800- ja 1900-luvun vaihteen ihmisistä. Hän uskalsi urheasti shokeerata sen ajan hurskastelevaa yhteiskuntaa. Psykologit viittaavat häneen yhä tänäkin päivänä. Freud jätti jälkeensä ylistetyn ihmismielen tutkimuksensa, joka keskittyi psykoanalyysiin. 

 “Elämässä on kaksi tapaa olla onnellinen: yksi tapa on näytellä typerystä ja toinen on olla sellainen.” -Sigmund Freud -

 

 

Raija Westergård

Päivätoiminnan ohjaaja, Aurinkorinne

raija.westergard@hameenkyro.fi