17. heinä, 2020

Tulen liekki

Kuuntelen mielelläni radiota päivittäin, avaan radion aamulla ja suljen illalla, aina en tietenkään kuuntele tarkkaavaisesti, mutta kuuntelen ajatuksella erityisesti käsitöitä tehdessäni. 

Radiokanavista voidaan olla monta mieltä, yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta, mutta itse en halua kuunnella mainoksia enkä kanavaa, jossa esimerkiksi kaksi ihmistä puhuvat niitä näitä, vitsailevat keskenään, nauravat omille jutuilleen (ja varmaan ne vitsit avautuvat parhaiten heille itselleen, koska ainakaan minä en ole kertaakaan huomannut, että missä kohtaa pitäisi nauraa). Mutta varmaan näilläkin kanavilla on kuulijansa, tuskinpa niitä muuten tehtäisiin, mene tiedä.

Jos kuka tykkää puheohjelmista voin mainita, että nyt heinäkuussa on Yle 1.ltä tullut mielenkiintoista kuunneltavaa esimerkiksi Afrikkalainen heinäkuu ja Kymmenen teesiä selviytymisestä keskiviikkoisin klo 9.00 ja uusintana samana iltapäivänä, ja jossa haastateltavina on ollut mm. presidentti Sauli Niinistö, psykotrerapeutti Maaret Kallio, kirjailija Jari Tervo, ympäristöasiantuntija Sini Harkki, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, SPR.n pääsihteeri Kristiina Kumpula ja emerituspiispa Eero Huovinen. En ole huomannut kuunnella näitä kaikkia, mutta viimeksimainitun Eero Huovisen haastattelun kuuntelin pihakeinussa virkaten.

Keskiviikkona 15.7. aiheesta Armollisuudesta itseään ja muita kohtaan  oli siis keskustelemassa emerituspiispa Eero Huovinen. Ohjelmaa isännöivät kirkkoherra Heikki Arikka ja työelämäprofessori Jarno Limnéll. Huovisen mukaansa tänä päivänä me vaadimme itseltämme aivan liikaa, pitäisi kohdella paitsi lähimmäisiään, myös itseään armollisuudella ja anteeksiannolla, koska on asioita, joille ei voi itse mitään, ne vaan tapahtuu, miksi siis piiskata itseään mahdottomuuksilla? Kolumnisti Paula Aaltonen kirjoittaa samasta aiheesta Miten hiljentää armottomuus itsessään hienosti:

 "Armollisuus itseä kohtaan on iso sana. Lupa olla epätäydellinen ja keskeneräinen. Armollisuus itseään kohtaan lähtee aina omista valinnoista. Se on itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin on. Muille on helppo antaa anteeksi, mutta itselle kaikista vaikein. On vaikea hyväksyä omasta mielestä pieleen menneitä valintoja tai epäonnistumisen kokemuksia. Loppuen lopuksi ne ovat kuitenkin vain mielen mittareita. Ei ole olemassa epäonnistumisia tai pieleen menneitä valintoja. On olemassa vain valintoja, jotka ovat kuljettaneet meidät juuri siihen kohtaan, jossa olemme. Voisimmeko vain antaa itsellemme anteeksi kaiken sen, mitä olemme tehneet, sanoneet tai olleet, ja hyväksyä tapahtuneet elämän kouluna, matkana, jonka olemme kulkeneet ja miksi olemme juuri tässä nyt?" 

Eero Huoviseen vielä palatakseni, kyseisessä radion Kymmenen teesiä selviytymisestä -ohjelmassa hän halusi ehdottomasti soitettavan musiikkia - ei, ei virsiä tai muuta kirkon miehelle "sopivaa" musiikkia - vaan Toivo Kärjen tangon Tulen liekki. Ja Huovinen myös perustelee mielenkiintoisesti, miksi hän valitsi juuri tämän musiikin tähän kohtaan. Kuuntele Areenasta koko haastattelu: https://areena.yle.fi/audio/1-50507974 

Tulenliekkinä saavuit kerran
Hurmaten, huumaten
Tulit vierrelleni
Otit sydämeni
Olin yksin sinun vain...

 

 

Raija Westergård

päivätoiminnan ohjaaja, Aurinkorinne

raija.westergard@hameenkyro.fi