19. syys, 2020

Hoivapommistako ”suutari”?

Tänään lauantaina on Iltasanomissa varsin mielenkiintoinen artikkeli otsikolla Suomen vanhustenhoidon tilasta raju raportti: tämä järjestelmä tekee itselleen nämä potilaat, joita se tarvitsee. Kyseessä on tuore sote-tutkimusraportti, jota Iltasanomissa (19.9.2020) tulkitsee Aalto-yliopiston emeritusprofessori Erkki Vauramo. Raportti on esitelty myöskin eduskunnalle ja Vauramo kysyykin, että "ymmärtävätkö poliittiset päättäjät todella, mistä tässä on kysymys."

Tässä kyseisessä raportissa - Kunnallisalan kehittämissäätiön ikääntymisen ja sote-uudistuksen tutkimusraportti 2020 - mukaan vanhustenhoidon järjestelmä on rikki, väitettyä hoitajapulaa ei olekaan, sen sijaan on väärinmitoitettua hoitoa eli "hoidetaan virkoja, ei uudisteta itse järjestelmää", vanhukset asuvat liian ahtaasti, asuntojen laatu on muita Pohjoismaita heikompi.... Tässä vain muutamia nostoja, mutta ainakin minulla nämä kohdat nostivat mieleen monia kysymysmerkkejä: tähänkö ollaan tultu, ja mihin ollaan menossa? Ja oikeastaan, mihin suuntaan meitä halutaan viedä ja ohjeistaa?

Toki tässä raportissa myöskin etsitään polkua ulos kaaoksesta: ikäihmisten asumiseen pitää etsiä ratkaisuita palvelukortteleista, joita on jo suunniteltukin, on rakennettava enemmän kuntoutusyksiköitä ikäihmisten tarpeisiin, ja ylipäätään nykyisen pirstaleisen järjestelmän tilalle olisi rakennettava uusi palveluorganisaatio, jossa olisi erityisvastuualue ja yliopistosairaalataso, maakunnan palveluverkko, joka sisältää erikoissairaanhoitoa, lisäksi -tottakai- lähipalveluita tuottava sosiaali- ja perusterveydenhuollon perustaso...

Tässä kirjoituksessani tänään siis referoin ko. Iltasanomien artikkelia syystä, että monet ikäihmiset - joita ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyvät uutiset koskettaa - eivät välttämättä lue ollenkaan, ja jos lukee, ei ainakaan välttämättä Iltasanomia, jossa tämä ko. artikkeli on julkaistu. Aurinkorinteen asiakkaistakin suuri osa ei lue juuri mitään johtuen ikääntymisen erilaisista rajoitteista. Siksi yritän olla osaltani ainakin jonkinlainen tiedonvälittäjä, sekä kirjoittamalla että puhumalla Aurinkorinteellä - aina kun on mahdollista - kasvotusten näistä heitä koskevista ajankohtaisista asioista. 

Toki viestinviejän osa ei aina ole helppo. Tiedämme historiasta miten mm. muinaiset spartalaiset (431-404 eea) Peloponnesolaissodan aikaan surmasivat viestintuojan välittömästi varsinkin, jos viesti oli huono. Siksipä kaikessa viestinnässä, myös tämän blogin kirjoittamisessa on oltava tarkkana. Tosin spartalainen miekka on nykypäivänä vaihtunut toisenlaisiin välineisiin.

 

Raija Westergård

päivätoiminnan ohjaaja, Aurinkorinne

raija.westergard@hameenkyro.fi