6. syys, 2021

Ihmisen asu

Kuuntelin eilen radiosta (autossa matkalla mökiltä kotiin) mielenkiintoisen kuunnelman, joka kertoi tyttären ja muistisairaan äidin monitasoisesta suhteesta. Kuten usein ennenkin, aluksi en kiinnittänyt kuunnelmaan juurikaan mielenkiintoa, jotain puhetta vaan kuului, mutta kun kertoja (kuunnelman nainen, tytär) kertoi arjestaan, laitoin radion isommalle: käyn töissä, käyn kaupassa, käyn äidillä, käyn kotona, käyn jumpassa, töissä, äidillä, kaupassa, töissä...

Siis onko tuo kuunnelma kirjoitettu minusta, minun elämästäni vielä pari vuotta sitten, kun äitini oli vielä elossa?  No ei tietenkään yksin minusta, vaan monista, monista omaistaan oman työn ohella hoitavista naisista, tyttäristä, jotka tasapainoilevat arjen pyörityksessä juuri kuin tässä kuunnelmassa. Ja kuinka paljon läheistään hoitavia ihmisiä Suomessa on? THL.n mukaan omaishoitajia on noin 50 000, mutta todellisuudessa määrä on paljon  isompi, koska moni (en myöskään minä) koskaan ollut virallisen omaishoitajan statuksella. Mutta: kävin töissä, kaupassa, kotona, äidillä, kokouksessa, töissä, äidillä, kaupassa...

Kuunnelman äidillä on muistisairaus, joka etenee vääjäämättä. Viimein tulee aika, kun hän ei enää pärjää kotona ja tytär joutuu valitsemaan hoitopaikan. Näin tapahtui myös omalla kohdallani, vaikka äitini tapauksessa kyse oli muista vakavista sairauksista - ja vanhuudesta. Mutta edelleen: kävin töissä, kaupassa, kotona, äidillä Esperissä, kotona, töissä, kokouksissa, kaupassa, äidillä sairaalassa, töissä, kaupassa, äidillä saattohoito-osastolla, kappelissa...

Niin. Joku voisi kysyä, että oliko minun pakko ottaa hoivavastuu omaisestani? Ei tietenkään ollut, tein sen vapaasta tahdostani ja hyvillä mielin. Eikä se ollut raskasta. Se oli ilo. Ei, se oli enemmän. Se oli kunnia, kunniatehtävä äidille, ihmiselle, sotaveteraanin leskelle. 

Mutta siihen eiliseen kuunnelmaan. Asu on assosiatiivinen kuunnelma, joka kertoo naisen ja hänen muistisairaan äitinsä suhteesta. Nainen käy hoitamassa Alzheimerin tautiin sairastuvaa äitiään. Nainen unohtuu vaatekaupan sovituskoppiin. Nainen riisuu ja pukee. Pukee ja riisuu. Kuunnelma leikkaa arkisesta mielensisäiseen ja humahtaa eri aikatasoille. Se käsittelee muistia, hoitamista, riisumista ja pukemista.

Kuunnelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Katariina Numminen. Kuuntele Asu täältä: https://areena.yle.fi/audio 

 

Raija Westergård