12. marras, 2021

Glasgow, katseita ja koskeuksia

Viime päivinä olemme eläneet melkoisessa uutisvirrassa sekä kotimaassa että varsinkin maamme rajojen ulkopuolella. Taas olemme oppineet (vai olemmeko?) uusia termejä, kuten eduskunnan kyselytunnilla panin toistuvasti merkille: hybridipuolustus, jolla tarkoitetaan UE.n puolustusmenanismia hybridisodankäynnin varalle? Siis todellakin, mitä tällä oikeasti tarkoitetaan?

"Hybridissä ei korosteta mitään yksittäisiä turvallisuustekijöitä, kuten sotilaallisia toimia, vaan kysymys on voimien kokonaisuudesta. Mikään yksittäinen alue, valtio, organisaatio, ratkaisu tai toiminta ei sulje toistaan pois, kun Euroopassa kehitetään monipuolista turvallisuustoimien yhdistelmää parempaa tulevaisuutta varten. Kuten hybridiauton moottori yhdistää useita voimanlähteitä, voisi Euroopassa samalla logiikalla ajatella yhdistettävän erilaisia puolustusratkaisuja." Lue lisää täältä: https://politiikasta.fi/euroopan-puolustus-on-hybridi/

Kansakuntien katseet ovat viime päivinä suuntautuneet myös Glasgow'n ilmastokokoukseen, josta olemme kuulleet uutisia esimerkiksi siitä, että ilmasto lämpiää aiemmin oletettua nopeammin, joka ei sinällään ole enää mikään uusi tieto: ”Ilmastonmuutos on punainen merkki, joka viestittää maailmanlaajuisesta hätätilanteesta. Tässä raportissa tuodaan esille ne tuhoisat vaikutukset, jotka jo koskettavat Eurooppaa. Niiden myös odotetaan pahenevan tulevaisuudessa, kommentoi YK:n ilmastotoimien apulaispääsihteeri Selwin Hart. Raportin mukaan keskilämpötilat nousevat eri puolilla Eurooppaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Merenpinnat myös nousevat kaikilla Euroopan alueilla Itämerta lukuun ottamatta. Äärimmäisen kuumuuden yleistyminen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Lämmön ennustetaan edelleen nousevan, jolloin jäätiköt, lumipeite ja lumikaudet vähenevät."

Glasgow'sta on vielä kerrottava jotain henkilökohtaista eli olen käynyt kaupungissa vuosia sitten työmatkalla. Olin sillä vaalikaudella Fimlabin hallituksen jäsen, ja kävimme tutustumassa paikalliseen laboratoriokeskukseen Glasgow'ssa sekä kokoustimme. Hotelli oli historiallinen ja muistan myös monet säkkipillinsoittajat katukuvassa. Lisäksi vierailimme Edinburgissa, tosin pikaisesti yhden yön yli, koska matkan aikataulu oli kireä. Missään turistipaikoissa emme käyneet, mutta matka oli silti antoisa ja avartava kokemus monella tavalla. 

Sen verran on vielä kirjoitettava linnuista (joihin minulla on siis pelko/rakkaussuhde), että juuri nyt syreenipensaassa ikkunan takana käy kova huiske. Virkkasin pusseja talipalloja varten ja ripustin niitä (kuten joka talvi teen) oksille, ja nyt näillä pusseilla riittää vierailijoita, pääasiassa talitiaisia. Viime talvena kävi myös punatulkkuja, mutta he ovat arempia lintuja ja tulevat vasta myöhemmin, kun muu syötävä luonnossa vähenee.

Niin, sanotaan, että maaäiti pitää huolen omistaan, mutta nykypäivänä en ole tuosta ihan varma myöskään ihmiskunnan osalta: ”Hälytyskellot soivat ja todisteet ovat kiistattomia. Kasvihuonekaasupäästöt fossiilisista polttoaineista ja metsien hävittäminen tukehduttavat planeettamme. Tästä johtuvat ongelmat asettavat miljardit ihmiset välittömään vaaraan. Jokainen lämpöasteen nousun murto-osa on merkittävä asia. Kasvihuonekaasupäästöt ovat ennätystasolla. Säämuutokset ja ilmastokatastrofit yleistyvät koko ajan. Näin ollen tämän vuoden YK:n ilmastokonferenssi Glasgow’ssa on niin tärkeä” YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi raportin julkaisun ajakohtana 9. elokuuta 2021.

Ilmastokokous Glasgow'ssa jatkuu vielä tätä kirjoittaessa muutamia päiviä, mutta ainakaan itse en odota sieltä enää mitään uutta, en ainakaan positiivisia uutisia. Näyttää siltä, että samaan tapaan kuin meidän on opittava elämään koronan kanssa, meidän on opittava elämään myös ilmaston lämpiämisen ja sään ääri-ilmiöiden ristipaineessa. Tämä "oppiminen" ei kuitenkaan päde niissä maissa, jotka merivesi kohotessaan huuhtoo pois. Tai siellä, jossa kuivuus tai tulvat tekee vääjäämätöntä tuhoaan eikä elämisen edellytyksiä enää ole. Näin syntyy uusia pakolaisvirtoja entisten lisäksi, josta ennen pitkää myös Suomi saa osansa. Oma ennustukseni on, ettei Suomen väkiluku vähene enää kovin pitkään, vaan nousee kohta aivan uudelle tasolle. Kysymys kuuluukin, että olemmeko valmiina?

 

Raija Westergård