Politiikkablogi

9. touko, 2022

 

Raija Westergård 9.5. -22. Puheenvuoro. Pykälä 21: Henkilöstökertomus -21:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut paikallaolijat myös siellä ruudun takana!

Ajattelin olla käyttämättä puheenvuoroa, mutta koska henkilöstö on kunnan tärkein voimavara, katson, että minulla on suorastaan velvollisuus entisenä kunnan työntekijänä puhua tästä tärkeästä asiasta tänäänkin. On sanottava, että jonkin verran toistan ja kopioin itseäni aiemmilta vuosilta eli olen puhunut hyvinvoinnista myös aiemmin.

Käsittelen henkilöstökertomusta nyt ainoastaan työhyvinvoinnin näkökulmasta, koska asia on tärkeä ja juuri nyt ajankohtainen. Varmasti tiedämme kaikki, että hyvinvoiva henkilöstö on sosiaalinen ja yhteisöllinen voimavara, mutta henkilöstö on myös aineeton pääoma, jota on viime aikoina alettu korostaa yhtenä menestystekijänä työn muututtua yhä enemmän asiakaslähtöiseen ja palvelukeskeiseen suuntaan.

Kunnan menestystä ei voida tulevaisuudessa välttämättä perustaa niukkeneville taloudellisille resursseille, vaan kilpailuetu löytyy inhimillisistä tekijöistä. Siis kyllä, inhimillisistä tekijöistä. Ennen kaikkea esihenkilöiden kannattaa kuunnella henkilöstöä tarkalla korvalla ja puututtava epäkohtiin viipymättä. Oikeudenmukaisella johtamisella, hyvällä esimiestyöllä ja varhaisella välittämisellä on kauaskantoiset seuraukset.

Johtamisen oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys vähentää myös sairauspoissaoloja. Esihenkilön ei tarvitse olla kenenkään työntekijän sydänystävä, mutta oikeudenmukainen hänen täytyy ehdottomasti olla. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi perustuu siis hyvään johtamiseen ja työntekijän oikeudenmukaiseen, tasa-arvoiseen ja inhimilliseen kohteluun.

Arvoisa puheenjohtaja!

Jos ken seuraa valtuuston puheenjohtajan palstaa UutisOivassa, ollaan itse asian ytimessä eli mikä malli otetaan Hämeenkyrössä käyttöön kunnan työpaikkojen kiusaamistapauksissa?

Kyllä, vaikka puhuin edellä kauniisti työhyvinvoinnista ja inhimillisyydestä, valitettavasti meillä Hämeenkyrössä työpaikoilla myös pahoinvoidaan. Vaikka kaikenlaiseen kiusaamiseen on kunnassa nollatoleranssi, kuka sitä valvoo, koska valitettavilta kiusaamistapauksilta ei ole vältytty? Suljemmeko silmämme, ei kuulu mulle? Toivon kaikilta valppautta tunnistaa kiusaaminen ajoissa ja toivon nopeaa ja jäntevää konkreettista puuttumista itse ongelmaan, koska viivyttely usein vaan pahentaa tilannetta. Kiitos!

 

 

7. helmi, 2022

Harvoin muistan kirjoittaa tänne politiikkablogiin. Ei, ei se ole väsymistä politiikkaan. Ei myöskään turhautumista tai voimattomuutta, kun asiat etenevät tietyllä tavalla ja -nopeudella eli mitään ei tapahdu hetkessä. Tiedämme, että "laiva kääntyy hitaasti" - eikä aina käänny koskaan. 

Olen tyytyväinen aluevaalin tulokseen muuten, mutta "takaraivossa" on kuitenkin vahva epäilys hyvinvointialueen onnistumiseen käydystä vaalista huolimatta. Minun ymmärtääkseni siellä ensin rakennetaan väliportaan hallinto, todellinen uusi ja "iso hallintohimmeli", jonka loppuviimeksi me veronmaksajat tietysti rahoitamme. Mietin vaan näiden uusien johtajien ja päälliköiden palkkaa, kun samaan aikaan ns. tekevä porras hoitaa sen kaikista tärkeimmän työn, hoivatyön, ja erittäin mitättömällä palkalla verrattuna em. johtajien palkkaan. 

Niin, todellakin, kuka oikeasti tuon kaiken rahoittaa? Ensivaiheessa valtio, mutta tietysti maakuntavero tulee jossain vaiheessa, mutta sitä ennen rahaa palaa todella paljon ja onko se loppuviimeksi kaikki sen arvoista, koska minun mielestäni sotepalvelut toimii nytkin (vanhalla mallilla) ihan mallikkaasti? Ehkä vanha malli olisi saatu toimimaan kohtalaisen pienellä viilauksella, mutta sitä nyt on turha jossitella tässä vaiheessa. Näin on päätetty ja mielenkiintoisia aikoja on odotettavissa tällä rintamalta.

Meillä Hämeenkyrössä tulee talouden sopeuttamispaketti kohtamain (21.2.) valtuuston päätettäväksi. Itse olen sopeuttamistyöryhmän jäsen ja seison paketin takana, tottakai. Koko valtuusto on sitoutunut sopeuttamiseen, mutta varmasti nyansseista tulee keskustelua ja ehkäpä äänestyksiä. Tässäkin asiassa elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

 

10. tammi, 2022

Ennakkoäänestyspäivä lähestyy (12.1) ja pohdin ketä äänestäisin. Kyllä, hämeenkyröläisenä minun pitäisi äänestää hämeenkyröläistä, mutta koska käytin taannoin valinnanvapautta ja vaihdoin sote-keskusta (ja koska nämä ovat nimenomaan sotevaalit), niin eikö minun kannattaisi äänestää tämän uuden oman alueeni ehdokasta? 

Vielä en ole tehnyt päätöstä puoleen enkä toiseen, mutta Aamulehdestä äsken luin, että pienten kuntien on vaikeaa saada edes yhtä ehdokasta läpi. Olen oikeasti pohtinut sitäkin, että olisikohan tehty viisaammin, jos oltaisiin valittu jokaisesta kunnasta esimerkiksi kunnanvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja aluevaltuustoon suoraan. Näin ainakin yksi henkilö olisi valittu jokaisesta kunnasta ja ns. oikeat vaalit vasta sitten yhdessä seuraavan kuntavaalin yhteydessä.

Mutta koska kyse on vallasta ja nimenomaan poliittisesta vallanjaosta, yllämainittu ei tietenkään käy missään tapauksessa. On pidettävä vaalit, vaikka korona lienee pahimmillaan. On pidettävä vaalit, vaikka on keskitalvi ja pakkanen puree kaikista kipeimmin ja vaalitoreilla hytistään tosissaan - jos vaalitoreja ylipäätään avataan tautitilanteen vuoksi?

Siis nyt on kaikista huonoin aika pitää vaalit ja siitä syystä luulen äänestysprosentin jäävän hyvin pieneksi. Mutta toivotaan toki parasta ja että kansa lähtee uurnille tosissaan. Ja - kuten tiedämme - kyllä kansa tietää!

 

 

 

29. joulu, 2021

 

 

Tein mielestäni järkevän valinnan ja vaihdoin terveyskeskusta. Tässä en kerro syitä ratkaisuuni enkä myöskään sitä, että minkä paikkakunnan sote-palvelut valitsin. Säännöissä mainitaan, että valinta pitää kohdistaa johonkin  EU.n alueella eli aika laaja skaala tässä kohtaa valittavaksi. Valinnan vapaudesta voitte lukea oheisesta linkistä enemmän:

https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/valinnanvapaus

Taysin sivuilta voi myös lukea aiheesta seuraavaa: suomalaisilla on oikeus valita julkisen terveydenhuollon hoitopaikkansa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa tietyin edellytyksin. Valinnanvapaudesta on jo muodostunut tavanomainen käytäntö. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Terveydenhuoltolaissa mainittu yhteisymmärrys tarkoittaa, että lähettävä lääkäri arvioi potilaan jatkotutkimuksen tai -hoidon tarpeen. Samalla lääkäri varmistaa, että valittavassa sairaalassa on hoidon edellyttämä erikoisala ja asiantuntemus. Kun tarve on todettu, potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa julkisesta erikoissairaanhoidosta.

Potilaan valinnanvapaus laajentui vuoden 2014 alussa. Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä tutkimusta tai hoitoa. Valinnanvapaus ei koske päivystystilanteita. Päivystyspotilaat hoidetaan asuinkunnastaan riippumatta lähimmässä sairaalassa, jossa on asiantuntemus ja valmius potilaan hoitamiseen.

Potilaalla on oikeus valita myös perusterveydenhuollon hoitopaikkansa vuodeksi kerrallaan. Tällöin potilaan tulee tehdä kirjallinen ilmoitus valinnastaan sekä nykyiseen terveyskeskukseensa että uuteen valittuun terveyskeskukseen.

 

 

 

11. joulu, 2021

Olen katsellut Areenasta Politiikka-Suomi ohjelmasarjaa, joka jäi minulta katsomatta kokonaan suurimmaksim osaksi, koska olen useimmiten ollut torstaisin (kun sarja tulee suorana TV.stä) kokouksissa, koulutuksissa tai seminaareissa. Vielä en ole ehtinyt kovin pitkälle sarjan vaiheissa, mutta jo nyt muutamien (huippu)poliitikkojen elämästä saa varsin elämänmakuisen kuvan.

Huipulla tuulee ja on sanottava, että läheskään aina kaikki ei mene ihan kuin Strömöössä. Varsinkin ministerin virassa virheitä suorastaan etsitään kuin neulaa heinäsuovasta ja jos jotain löydetään, iskuja sataa kaikilta suunnilta puoluekantaan katsomatta. Jos ette ole ko. ohjelmasarjaa seurannut, suosittelen katsomaan. Todellakin katsomisen ja kuulemisen arvoinen kaikessa monimuotoisuudessaan.